Avainsana-arkisto: pasta

Pastaa kylmäsavuporo-kanttarellikastikkeella

Taas tuli tilanne, jossa piti Suomea viedä maailmankartalle ja kokata poroa. Huoh. Mietin kauan, että mitähän sitä Reetan Suomesta tuomasta kylmäsavuporosta oikein tekisi että vieraalle maistuisi. Itse kun en edes koko porosta edes sen kummemmin välitä. Keittoa ehkä. Tai piirakka. Päädyin kuitenkin tekemään pastaa, tätä Ketun keittiön ohjetta mukaillen. Taisi maistua. Palautteeksi sain epämääräisen kommentin ”ei mikään voi olla pahaa, jos on paljon voita ja kermaa” ja vieras santsasi kaksi (!) kertaa. En edes kuvaa ehtinyt ottaa, mutta tuo kastike sinänsä ei ole erityisen herkullisen näköistä. Raastetulla parmesaanilla pystyy hämäämään jonkin verran. Ja hämärällä valaistuksella.

Pastaa kylmäsavuporo-kanttarellikastikkeella

1 pieni sipuli
60-70 g kylmäsavustettua poronpaistia
4 kourallista kanttarelleja (tai muita sieniä, alkuperäisessä ohjeessa mustatorvisieniä)
1 valkosipulin kynsi
2 dl kermaa
voita
kuivattua timjamia
suolaa
pippuria
pastaa (tällä kertaa oli tagliatellea, mutta esim. pennepasta käy hyvin tällaisten kermakastikkeiden kanssa)
parmesaania

  1. Puhdista kanttarellit (siitä käteviä sieniä, ettei niitä tarvitse ryöpätä) juoksevan veden alla, älä liota. Pilko hieman pienemmiksi, mutta älä liikaa, on kiva että kastikkeessa sienet ovat vielä tunnistettavissa.
  2. Pilko sipuli ja poronpaisti.
  3. Kuullota sipuli pannulla reilussa voissa.
  4. Lisää sienet pannulle ja anna niiden ruskistua. Lisää sekaan pilkottu poronpaisti ja murskattu valkosipulin kynsi sekä hyppysellinen timjamia. Odottele hieman, että ainesten aromit tulevat kunnolla esille. Lisää pannulle tarvittaessa vielä nokare voita. Kaada sekaan kerma ja sekoittele miedolla lämmöllä kunnes kastike sakenee aavistuksen. Maista ja lisää näppituntumalla vielä timjamia, pippuria ja tarvittaessa suolaa.
  5. Keitä pasta pakkauksen ohjeiden mukaan joko samalla kun teet kastiketta tai sitten sen jälkeen.
  6. Ei muuta kuin lautaselle ja parmesaania päälle!

On se tuo Suomi vain usein ihmetyksen aihe. Että joulupukin poroja syötte. Tälläkin kertaa kokkailua säesti jatkuva Petteri Punakuonon hyräily ja kysymykset tähän tyyliin: ”Kuinka usein teillä kotona syötiin poroa, kun olit pieni? Joka päivä?” tai ”Oliko teillä omia poroja?” Taisi palanen Suomen eksotiikkaa karista, kun kerroin ettei meillä mitään poroa syöty enkä ole otuksia juurikaan eläintarhan ulkopuolella nähnyt. No jäipä silti valttikortiksi pakkanen. Ja revontulet. Ja yötön yö.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Pasta, Pääruuat, Suomalainen ruoka

Mainio pikaruoka – pesto!

Perjantai-illan pikaruoaksi sopii pesto: helppoa ja nopeaa sekä ennen kaikkea tuoretta. Eikä ainesosien taikka määrien kanssa tarvitse olla niin tarkkana, lopputulos maistuu aina herkulliselta! Peston kaveriksi ostin perunagnoccheja (niitäkin voisi tehdä joskus itse, aito italialainen ohjekin olisi), spaghetti olisi tietenkin se klassinen seuralainen ja peston jämät voi sipaista vaikka leivälle mozzarellan tai vuohenjuuston seuraksi.

Perinteinen pesto sekoitetaan basilikasta, pinjansiemenistä, parmesaanista, valkosipulista ja oliiviöljystä sekä maustetaan suolalla ja pippurilla. Pinjansiemeniä olen korvannut myös macadamia-pähkinöillä ja basilikan seuraksi olen laittanut myös rucolaa. Eli melkeinpä mikä vaan käy. Ja mielialan mukaan pestosta voi tehdä enemmän tai vähemmän juustoisen, valkosipulin voi jättää pois tai kehitellä aivan jotain uusia makuyhdistelmiä. Sitruunaa voisi kokeilla. Tai vaikkapa persiljaa? Manteleita? Mitä jos laittaisi sekaan chiliä?

IMG_5793

Pesto (tästä riittää kahden hengen gnocchi/spaghettiannokseen)

1 isohko puska basilikaa
kourallinen pinjansiemeniä
pari kourallista parmesaaniraastetta
1 valkosipulinkynsi
hyvää oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

  1. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla kunnes ne alkavat tuoksua. Anna niiden jäähtyä.
  2. Raasta parmesaani ja revi basilikanlehdet. Purista valkosipulinkynsi.
  3. Muusaa kaikki ainekset sauvasekoittimella sillä aikaa kun vesi kiehuu ja spaghetti/gnocchit kypsyvät. Valuta tahnan sekaan pikkuhiljaa oliiviöljyä kunnes peston rakenne on sopiva – se irtoaa sauvasekoittimen terästä muttei ole liian öljyistä. Mausta suolalla ja pippurilla. Siinäpä se.

Vinkit:

  • Anna pinjansiementen jäähtyä ennen kuin sekoitat ne muihin aineksiin – muuten rakenne voi kärsiä (kerran kesällä kun oli oikein kuuma, onnistuin tekemään pestosta lähinnä muovailuvahaa kun juusto suli möykyksi).
  • Tässäkin ohjeessa tärkeää on, että ainekset ovat laadukkaita ja tuoreita – hyvä parmesaani ja oliiviöljy ovat kaiken a ja o.
  • Jos kaikkea pestoa ei tule käytettyä kerralla, sitä voi säilyttää ilmatiiviissä astiassa jääkaapissa – valuta peston päälle kerros oliiviöljyä niin se ei tummu.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Pasta, Pääruuat

Sitruunapasta

Pasta sitruunakastikkeessa on ihana raikas ja samalla tuhti herkku! Varsinkin näin marraskuun pimeydessä ja sateessa siitä tulee kesä mieleen. Hyvän reseptin löysin joskus Helsingin Sanomista. Kastikkeesta tulee tosi löysää, itse olen tottunut rakenteeltaan paksumpiin kastikkeisiin. Mutta who cares, maku on oikein erinomainen. Pastan seuraksi paistoin pannulla pari jääkaapissa ollutta kanafilettä. Maustoin vain suolalla ja pippurilla sekä timjamilla. Sopi sitruunan seuraksi oikein hyvin.

Sitruunapasta (ohjeesta riitti kolmeen tai neljään annokseen)

350-400 g spagettia
1 luomusitruuna
1,5 dl valkoviiniä (itselläni oli Grüner Veltlineriä)
2 dl kermaa
100 g hyvää parmesaania (ei mitään valmista raastetta vaan kunnon köntti)
1-1,5 tl ruokosokeria
pari kourallista tuoreita pinaatinlehtiä
pippuria
suolaa
hieman raastettua parmesaania koristeeksi

  1. Laita spagetti kiehumaan reiluun hyvin suolattuun veteen.
  2. Raasta parmesaani ja sitruunan kuori. Purista sitruunan mehu.
  3. Kuumenna viini kattilassa ja lisää sitruunamehu. Anna nesteen kiehua puoleen.
  4. Lisää kerma, sitruunankuoriraaste ja parmesaani. Anna parmesaanin sulaa kastikkeeseen miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ruokosokeria, jos kastike on liian väkevää. Itse laitoin teelusikallisen sokeria ja sitten maku oli kohdillaan.
  5. Sekoita kastike ja spagetti. Revi joukkoon pinaatinlehtiä. Koristele parmesaaniraasteella. Asettele annoksen päälle pieniä kananpaloja, jos haluat. Buon Appetito!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Pasta, Pääruuat

Minttuinen feta-kesäkurpitsapasta

Tästä ruuasta ei ole olemassa kunnon kuvaa, sillä nautimme tämän sohvalla miehen kanssa kahdestaan yhdestä isosta taikinakulhosta (miksiköhän, en enää muista…). Ei ollut siis tarkoitus blogata tätä, mutta pakkohan tämä ihana yhdistelmä oli muistiin kirjoittaa.

Innoittajana ruualle oli Siskot kokkaa -blogista löytynyt minttuinen feta-kesäkurpitsasalaatti, jonka tein pastaversiona. Talvella tulee kyllä ikävä tuota ikkunalaudan minttupuskaa. 😦

Minttuinen feta-kesäkurpitsapasta

1 iso kesäkurpitsa
kourallinen pekaanipähkinöitä
(täysjyvä)pastaa
1 paketti fetaa (no ainakin yli puolet)
1 sitruuna
paljon mintunlehtiä
hyvää oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

Pilko kesäkurpitsa puolikuun muotoisiksi suunmentäviksi siivuiksi ja pyörittele viipaleet oliiviöljyssä. Lado viipaleet uunipellille niin, etteivät ne ole pahasti päällekkäin. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla, ja laita 220 asteiseen uuniin paahtumaan.

Keitä tällä välin kahden hengen annos pastaa, esim. fusillia.

Kun kurpitsat ovat saaneet hieman väriä, lisää pellille hieman rouhitut pekaanipähkinät ja laita takaisin uuniin. Anna pähkinöidenkin paahtua hetken ajan, mutta varo etteivät ne kärähdä.

Pilko feta pieniksi kuutioiksi ja silppua mintunlehdet. Laita kypsät kesäkurpitsaviipaleet ja pähkinät kulhoon ja lisää joukkoon kypsä valutettu pasta, fetakuutiot ja mintunlehdet. Mausta pasta sitruunankuorella ja -mehulla, hyvällä oliiviöljyllä sekä suolalla ja pippurilla. Huokaile, kun se on niin hyvää… Voi nauttia myös kylmänä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kasvisruuat, Pasta, Pääruuat

Perinneruokaa eteläisestä Itävallasta

Näihin raviolityyppisiin pastataskuihin olen tutustunut anoppikokelaani keittiössä. Kuten nimikin, Kärntner Kasnudel, kertoo,  nämä ovat Itävallan eteläisen Kärntenin osavaltion perinneruokaa.

Vaikka nimi viittaa juustoon, pastataskujen täytteenä on perunaa ja murumaista rahkaa (Bröseltopfen), joka on maustettu suolalla ja mintulla (lajike Braune Minze, olisikohan suomeksi jalominttu). Täytteeseen voi käyttää joko tuoretta tai kuivattua minttua. Itse käytin kuivattua, anoppikokelaan kasvimaan minttua, jonka murensin pienenpieniksi hippusiksi kämmenten välissä.

Kuten raviolitkin, tämä resepti on aika työläs, ja useampi kokki on tarpeen, ettei mene hermo. Me saimme tällä reseptillä aikaan noin 30 taskua, mutta valmiiden taskujen määrä riippuu tietysti siitä, kuinka isoja niistä tekee. Kärntenissä taskut tehdään melko isoiksi, niin että täytemassasta muotoiltavat pallot ovat läpimitaltaan noin neljä senttiä tai isompia. Ravintolassa tarjotaan yleensä viisi taskua per henkilö.

Taikina on tavanomainen pastataikina, jonka voi joko kaulia tai käsitellä pastakoneen avulla. Jos taikinaa jää yli, sen voi muotoilla palloksi, vuorata kelmulla, säilyttää jääkaapissa ja käyttää seuraavana päivänä tuorepastan tekoon.

Kärntner Kasnudel – eli vapaasti suomennettuna Rahkataskut

Taikina:
500 g vehnäjauhoja (hienoja)
1 tl suolaa
1 kananmuna
2 dl vettä

Täyte:
500 g jauhoisia perunoita
500 g murumaista rahkaa
reilusti kuivattua tai tuoretta minttua
suolaa

Tee taikina hyvissä ajoin. Vaivaa aineksista kiinteä pallo, ei kuitenkaan liian kova. Jos vaivaat käsin, käytä vaivaamiseen ainakin 10 minuuttia. Vuoraa taikinapallo kelmulla ja laita se jääkaappiin pariksi tunniksi lepäämään.

Keitä kuoriperunat kypsiksi. Valuta rahkaa siivilässä, rahka ei saa olla vetistä. Kuori perunat kuumina ja purista ne perunapuristimen läpi kulhoon perunalumeksi. Lisää rahka ja sekoita haarukalla perunalumi ja rahka sekaisin. Mausta reilusti suolalla ja mintulla. Valmiin täytteen tulee maistua hieman suolaiselta ja selkeästi minttuiselta (määriä on vaikea sanoa, sillä mintun voimakkuudessa voi olla paljon eroja).

Pyörittele täytemassasta palloja (halkaisija noin 4 cm). Aja taikina pastakoneella pitkulaisiksi levyiksi (niin leveä kuin pastakoneella saa, mutta ei liian ohut). Asettele levyn pitkään alareunaan täytepalloja, jätä pari senttiä väliä. Käännä levyn yläosa täytepallojen päälle ja paina kevyesti kämmensyrjillä pallojen molemmin puolin niin, että taikina ympäröi palloja myös sivuilta. Irroita pallot lasinreunalla painamalla niin, että umpinainen takasivu jää ehjäksi.

Sulje taikinataskut niin, että sisälle ei jää ilmaa. Ota tasku käteen ja nipistä taikinanreunat yhteen. Helpoin tapa varmistaa taskun kiinnipysyminen on painella reunat vielä haarukalla yhteen. Tai sitten voi tehdä vähän hienommin (itse jaksoin askarrella yhden hienon), niin kuin tässä videossa (jossa taskujen tekemiseen käytetään muutenkin eri tyyliä).

Kuumenna vesi lähes kiehumispisteeseen, mutta älä anna sen poreilla kovaa. Lisää suolaa veteen. Keitä rahkataskuja noin 12 minuutin ajan lievästi poreilevassa vedessä.

Sulata voita kasarissa ja anna sen hieman ruskistua niin, että maku muuttuu hieman pähkinäiseksi. Silppua ruohosipuli.

Tarjoa voisulan ja ruohosipulin kera, lisäksi vihreää salaattia.

Ylijääneet rahkataskut kannattaa lämmittää myöhemmin pannulla voissa, niin että ne rapsakoituvat. Näin ne ovat mielestäni vielä parempia, kuin pelkästään keitettyinä!

Olipas aika haastava resepti kirjoittaa, kun moni asia menee mutu-tuntumalla…

Jätä kommentti

Kategoria(t): Itävaltalainen ruoka, Kasvisruuat, Pasta, Pääruuat

Yrttipuskien harvennusta ja lempparipastaruoka

Timjami- ja rosmariinipuskani rehottivat siihen malliin, että aloin miettiä uusia keinoja niiden hyödyntämiseen. Yrtticannelonit tulivat onneksi mieleen, sillä tätä ruokaa oli kyllä jo ikävä. Pastanjauhantaa-blogi julkaisi tämän reseptin jo vuonna 2006, mutta meni neljä vuotta, ennen kuin kokeilin sitä. Uskomatonta, että toiseen kokeilukertaan meni vielä kaksi vuotta, sillä tämä on aivan mahtava pastaruoka!

image

Alkuperäisessä reseptissä käytetään tuoretta basilikaa, rakuunaa ja oreganoa, mutta itse käytin niiden sijasta timjamia, rosmariinia ja lehtipersiljaa, sekä kuivattua oreganoa. Toimii todella hyvin niinkin!

Yrttijauhelihakastiketta vieläkin parempi osa tätä pastavuokaa on valkokastike, johon tulee valkoviiniä. Ja tietysti voita, kermaa ja juustoa. Ei ihan keveimmästä päästä, mutta niin herkullista! En edes muistanut ottaa kuvaa…

Kyllähän tällaisessa ruuassa on paljon tehtävää (ja tiskiä), kaksi kastiketta ja sitten vielä canneloniputkien täyttö, mutta lopputulos palkitsee takuulla.

Yrtticannellonit (ohje Gloria 06/2004, Eila Kuurman 10 parasta ruokaa)

16-20 kpl cannelloniputkia

Täyte:
500 g jauhelihaa
1-2 sipulia
4-6 aurinkokuivattua tomaattia
1 tlk tomaattimurskaa
3-4 valkosipulin kynttä
reilusti tuoreita yrttejä
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
5 dl lihalientä
2 dl kuohukermaa
1 dl valkoviiniä
200 g mozzarellaa raastettuna
1 dl parmesaaniraastetta

Kuutioi sipuli ja aurinkokuivatut tomaatit. Ruskista sipulisilppu ja jauheliha pannulla oliiviöljyssä. Kun jauheliha on ruskistunut, lisää joukkoon aurinkokuivatut tomaatit sekä silputut yrtit ja tomaattimurska. Purista joukkoon valkosipulin kynnet. Anna hautua 15 minuuttia. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.

Täytä canneloniputket jauhelihamassalla ja asettele uunivuokaan. Jos täytettä jää yli, laita se cannelonien päälle.

Valmista juustokastike sulattamalla voi ja lisäämällä joukkoon vehnäjauho. Kaada kastikepohjan päälle lihaliemi ja valkoviini. Kypsytä kastiketta hiljaisella lämmöllä, kunnes se alkaa saostua. Lisää joukkoon raastettu
mozzarella ja kuohukerma. Anna saostua tasaiseksi välillä sekoittaen. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Kaada juustokastike cannellonien päälle ja ripottele pinnalle raastettua parmesaania. Paista 175 asteessa reilu puoli tuntia, kunnes pinta saa kauniin ruskean värin. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Pasta, Pääruuat