Kirjoittajan arkistot: kaisuk

Tietoja kaisuk

I'm a modern nomad – living a life without permanent address, traveling slowly, following the intuition, working as a freelancer all around the world.

Dakos – kreetalainen pikaruoka

Kaisun hella on tällä hetkellä Peloponnesoksella yhden risteyksen kylässä. Parhaillaan kokkaillaan aika alkeellisissa olosuhteissa, keittiön varusteluun kuuluu esimerkiksi vain yksi ainoa veitsi ja parhaat päivänsä nähnyt paistinpannu. Kylän minimarketista on turha etsiä chiliä tai inkivääriä, raejuustosta ei ole kukaan kuullutkaan, mutta mitäs noista kun tuoreempia mandariineja ja sitruunoita ei taida maailmasta löytyä ja oliiviöljy on vihreää kuin vastaleikattu ruoho. Harmaahapsisen papan juustokaupasta saa fetaa suoraan tynnyreistä naurettavaan kilohintaan ja kaupan päälle pusun poskelle.

Tässä ensimmäinen helppoakin helpompi kreikkalainen (tarkemmin sanottu kreetalainen) ohje, joka onnistuu tässäkin keittiössä ilman, että tarvitsee riskeerata uunihärvellyksen aiheuttamaa sähkökatkosta. Noita ohrakorppuja löytyy Wienistä ainakin Rote Rübe -nimisestä kahvilasta, siellä myydään muitakin kreikkalaisia tuotteita.

dakos

Dakos (ohje yhdelle hengelle)

1 ohrakorppu (voit myös kuivattaa leipäpaloja itse korpuiksi uunissa)
1 tomaatti
reilu pala fetajuustoa (unohda ne höperöt alennussalaattijuustot, fetaa sen olla pitää)
oliiviöljyä
1 oliivi
hyppysellinen kuivattua oreganoa
hyppysellinen suolaa

  1. Puolita tomaatti ja raasta se. Älä käytä kuoria. Lisää sekaan hieman suolaa.
  2. Riko ohrakorppua hieman ja aseta se lautaselle. Lorauta päälle oliiviöljyä.
  3. Levitä tomaattimurska korpulle.
  4. Murusta feta tomaattimurskan päälle.
  5. Koristele hyppysellisellä kuivattua oreganoa ja oliivilla (jos sattuu kaapista löytymään) sekä lorauta lopuksi koko komeuden päälle reilusti oliiviöljyä.
  6. Tarjoile heti äläkä hetken päästä koska korppu vetistyy nopeasti.
Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Alkuruuat, Maailmalta, Naposteltavat

Miksi toisen hellan ääressä on hiljaista?

Miksi toisella hellalla ei ole kokattu miesmuistiin? Koska sen äärellä ei ole juurikaan oltu viimeiseen kahdeksaan kuukauteen! Tämä ei ole ollut mitenkään suunniteltu juttu, niin siinä vaan pääsi käymään. Viiden viikon vietnaminloma jotenkin kummasti venähti kolmeksi kuukaudeksi, paluu takaisin Wieniin vaihtui asunnon irtisanomiseen, irtaimiston myyntiin ja tärkeimpien tilpehöörien rahtaamiseen kaverin kellariin. Se entinen kotielämä muuttui reissaamiseksi Itävallan, Kreikan, Suomen ja Saksan välille. Syyskuussa sitten menolento takaisin Kreikkaan ja sillä tiellä olen edelleenkin. Käväisin viime viikolla Istanbulissa, nyt olen taas Kreikassa ja ylihuomenna Espanjaan. Freelancerina työskentely mahdollistaa tämän kulkurin elämän paremmin kuin hyvin ja paluuta takaisin entiseen ei ole näköpiirissä.

hanoi_IMG_0798

Mitä matalammat muovituolit, sitä parempaa ruokaa!

 

Tällaisesta elämäntyylistä kärsii siinä sivussa tietenkin rakas helloillamme-blogi. Ulkoruokinnassa kokkaustaidot kärsivät, ne harvat kerrat kun olen yrittänyt kokata jotain itse, olen tunkenut liikaa chiliä tai polttanut kaiken pohjaan… Vietnamissa kävin tosin pariinkin otteeseen kokkikursseilla, Saigonissa Reetan kanssa ja Hanoissa yksin toiseen otteeseen. Vietnamilainen ruoka on taivaallista ja yksinkertaista valmistaa – ainoa mutta on kaikkien niiden ihanien tuoreiden yrttien ja hedelmien puuttuminen Euroopan marketeista. Tuoreita kevätrullia, kanapataa, tamarindilla maustettua hapanimelää kalakeittoa, morning glory -salaattia, papaya-salaattia, katkarapuja tomaattikastikkeessa… Oikein vesi herahtaa kielelle!

hanoi_cooking_class

Kokkauskurssilla Hanoissa

 

Tosin se vietnamilaisissa kotioloissa valmistettu sapuska oli välillä liiankin erikoista – Hoi Anissa talon emäntä halusi välttämättä opettaa kanakeiton valmistuksen. Siinähän sitten käytettiin koko kana, sisuskaluista luihin ja nahkaan asti. Ja liha oli kaikkea muuta kuin well done, silmät kiinni ja lusikka kerrallaan alas, lautaselle ei saanut jättää mitään, se olisi ollut äärimmäisen epäkohteliasta. Hyydytetyn kanan veren sain tosin kerran jättää lautaselle, se ei kuulemma ole hyväksi lihavalle ihmiselle ja sain huokaista helpotuksesta. Vartaassa tiristettyä koiraa ei naisena tarvinnut maistaa, se on lähinnä kai perinteinen potenssilääke. Mutta kummallista puuroa keitetyn ankeriaan kera piti popsia, samaten jotain erikoista maapähkinöillä maustettua lihahyytelöä. Joskus oli parempi olla kyselemättä sen kummemmin mitä lautasella tarkalleen ottaen oli. Ja vaikka kysyinkin, aina ei vastauksesta ottanut selvää – ”meat from the beach” jäi arvoitukseksi se, veikkaan tosin kuivattua kalaa ja toivon että se pitää paikkansa.

non_human_dumplings

Not human dumplings… Jaahas?

 

Berliinissä tutustuin hauskaan uuteen ruokakauppakonseptiin, Kochhausiin. Elintarvikkeita ei siellä lajitella ryhmän mukaan hedelmiin, vihanneksiin, maitotuotteisiin jne. perinteisen marketin mukaan, vaan reseptittäin – myymälä tarjoaa ideoita ruuanlaittoon, reseptit ja niiden mukaan mitatut ainekset kahdelle, neljälle tai kuudelle hengelle. Ja hyvää oli! Annoksen hinnaksi tuli sellaiset 5 euroa, Berliinin hintatasoon nähden siis vähän tyyriinpää. Miinusta tulee ainoastaan siitä, että ainekset on pakattu pienenpieniin muovipusseihin, joissa on kaupan logo – jätettä tulee suhteettoman paljon.

olive_harvesting

Mainiota papukeittoa lounastauolla oliivitarhassa

 

Kreikkalainen ruoka ei onneksi ole niin eksoottista, majapaikassani Kreetan etelärannikolla oli herkkuja toisensa perään. Ja kaikki lähiruokaa! Kokkaamaan pääsin tosin vasta Ateenassa, majailin tutun tavernanpitäjän luona, jonka laittama ruoka on ihan jossain muissa sfääreissä… Ehkäpä niitä mutu-tuntuma-reseptejä laitankin jokin päivä vielä tänne.

tavuk_dürüm

Vähän vaihtelua, tällä kertaa dürümin sai sentään kasata itse.

Istanbul oli suuri pettymys, yksin naisena matkustelu siellä ei ole mitään herkkua. Ja siellähän syödään vain kebabia kebabin perään! Espanjan tapaksia odotellessa… Reissaajan kuulumisia voi seurata kuvablogista http://modernnomadsdiary.wordpress.com.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmalta

Hurmaava Sitruunapavlova

Helmikuussa ollaan jo menossa ja uuden vuoden aattoillan herkkua tässä aion blogiin kirjoittaa… Niin se aika kuluu! Helloillamme-tiimi päätti juhlistaa vuodenvaihdetta juhlavalla fondue-illallisella – tuo maanmainio juustokauppiaan fondue-ohje löytyy jo täältä blogista, mutta tuhtiin juustoateriaan sopiva raikas jälkiruoka tulee nyt tässä: Sitruunapavlova! Helppo ja näyttävä, täytteillä ja koristeluun käytettävillä marjoilla ja hedelmillä helposti muunneltava herkku, oli glamourintäyteinen päätös hauskalle illalle!

Muutaman harmaan hiuksen pavlovan taiteilu kuitenkin aiheutti, ensimmäinen käyttämäni marengin ohje Helsingin Sanomien Ruokatorstai-kirjasta osoittautui flopiksi ja ei muuta kuin alusta uudestaan, tällä kertaa Siskot kokkaa -blogista löytyneellä reseptillä. Ohje on blogin mukaan alunperin Olivian parhaat reseptit -kirjasta. Olivia-lehden parhaat reseptit -palstalla on muuten mainioita ohjeita, onnistuvat takuuvarmasti. Sitruunatäytteen resepti on Ruokatorstai-kirjasta.

pavlova

Sitruunapavlova
(Tästä riittää n. 10 syöjälle)

4 valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl valkoviinietikkaa tai sitruunamehua

Sitruunatäyte
4 keltuaista
2 dl vettä
0,5 dl sitruunamehua
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja

Koristeluun reilusti tuoreita hedelmiä ja marjoja – meillä oli vadelmia, mansikoita, punaherukoita, kiiviä, ananasta, hunajamelonia ja ties mitä muita etelän herkkuja.

  1. Lämmitä uuni 125 asteeseen. Valmis marenki on laitettava uuniin heti, se ei kestä odottelua.
  2. Piirrä leivinpaperille haluamasi kokoinen ympyrä – se helpottaa marengin levittämistä.
  3. Vatkaa valkuaiset höttöiseksi vaahdoksi. Vatkauskulhon tulee olla ehdottoman puhdas ja kananmunien huoneenlämpöisiä.
  4. Lisää puolet sokerista valkuaisvaahtoon koko ajan voimakkaasti vatkaten.
  5. Sekoita toiseen puoleen sokerista perunajauhot ja lisää seos vaahtoon pikkuhiljaa. Vatkaa kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Lisää lopuksi valkoviinietikka/sitruunamehu.
  6. Levitä marenki leivinpaperille piirtämäsi ympyrän sisään. Levitys onnistuu parhaiten kuumaan veteen kastetulla veitsellä tai lastalla. Jätä marenkiympyrän reunukset reippaasti keskiosaa korkeammaksi, näin pavlovaan jää kiva kuoppa, johon täyte on helppo levittää ja marjat  asetella kauniisti.
  7. Paista uunin alatasolla puolitoista tuntia tai kunnes pohja on kuiva, tuntuu kevyeltä ja irtoaa helposti leivinpaperista. Marengin pitäisi säilyä valkoisena, vain pohja voi hiukan tummua paiston aikana.
  8. Anna jäähtyä rauhassa. Valmista sillä aikaa sitruunatäyte.

Sitruunatäyte

  1. Sekoita keltuaiset, vesi, sitruunamehu ja perunajauhot kattilassa.
  2. Kiehauta seos koko ajan sekoittaen.
  3. Siirrä pois kuumalta levyltä, mutta jatka sekoittamista vielä hetki.
  4. Anna jäähtyä.
  5. Levitä jäähtynyt täyte marenkipohjalle vasta juuri ennen tarjoilua. Koristele mielesi mukaan tuoreilla hedelmillä ja marjoilla.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Jälkiruuat

Tästä ei brownie enää paremmaksi muutu: vadelma-suolapähkinäbrownie

Brownie on hyvää, siitä ei pääse mihinkään. Oli se sitten perusversio suklaalla tai vaikka pähkinöillä tai tuorejuustolla maustettu, aina maistuu. Mutta nyt löytyi kaikkien brownie-reseptien ylivoimainen voittaja: samettisen pehmeä vadelma-suolapähkinäbrownie. Melkeinpä mutakakkumainen rakenne, vadelmasattumia ja hampaissa rouskuvia suolapähkinöitä. Laittakaa jo uuni lämpiämään, tästä ei brownie paremmaksi muutu.

brownies

Vadelma-suolapähkinäbrownie
(alkperäinen ohje Ruokahommia-blogista)

175 g tummaa suklaata (väh. 70 %)
175 g voita
3 kananmunaa
2 dl sokeria
1/2 dl vehnäjauhoja
3 dl suolapähkinöitä (meillä oli maapähkinöitä, mutta esim. suolatut cashew-pähkinät toimisivat varmasti hyvin)
3 dl vadelmia (tällä kertaa pakasteesta suoraan)

  1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
  2. Voitele ja korppujauhota pieni irtopohjavuoka (halkaisija n. 20 cm).
  3. Sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä.
  4. Vaahdota munat ja sokeri.
  5. Lisää vaahtoon varovasti hieman jäähtynyt voi-suklaaseos samalla koko ajan vatkaten.
  6. Siivilöi joukkoon vehnäjauhot. Sekoita hellästi tasaiseksi taikinaksi.
  7. Lisää taikinaan pähkinät aivan lopuksi.
  8. Kaada taikina vuokaan. Ripottele päälle vadelmat ja työnnä niitä hieman syvemmälle taikinan sisään.
  9. Paista uunissa 30-40 minuuttia, brownie saa jäädä keskeltä reilusti kosteaksi.

Anna jäähtyä ja tarjoile ihan vain siltään.  Vaniljajäätelökin ehkä sopisi tähän seuraksi,  mutta eipä täydellinen maku lisukkeita tarvitse. Brownie on parhaimmillaan jäähtyneenä – tai vaikka pakastimesta otettuna, silloin se on melkein kuin jäätelöä söisi. Nam!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Jälkiruuat, Leivonta

Kaukokaipuun lievitystä – kanaa ja satay-kastiketta

Satay-kastike – onko mitään sen parempaa kuin pähkinäinen, sopivan tulinen Satay-kastike? Olen usein ajatellut, että sitä pitäisi tehdä itse mutta jotenkin pitkä aineslista on kuulostanut liian työläältä, että edes kannattaisi yrittää. Kunnes Siskot kokkaa -blogista löytyi niin maukas ohje, että aikomisesta tuli vihdoinkin totta. Ei muuta kuin torilta kokonainen kana ja töihin. Kaffir-limen lehtiä ja palmusokeria ei äkkiseltään löytynyt, mutta tämä mainio Puolialaston kokki -blogista löytynyt lista auttaa noiden eksoottisten ainesosien korvaajien keksimisessä. Tässä alla kastikkeen ohje sellaisena kun sen tällä kertaa tein. Ohjeesta riitti neljälle nälkäiselle. Vaivannäkö kannatti!

kana

Kana Satay-kastikkeella

1 kokonainen kana

1 rkl jeeraa
1 rkl korianterin siemeniä
1/2 rkl karkeata suolaa

pari chiliä (tällä kertaa oli kuivattuja, aika tujuja)

1/2 rkl kuivattua sitruunaruohoa
1/2 keskikokoinen punasipuli
2 valkosipulin kynttä
vajaan puolikkaan sitruunan mehu
peukalon kokoinen pala tuoretta inkivääriä raastettuna
1 tölkki kookosmaitoa
reilu rkl fariinisokeria
2 rkl maapähkinävoita
1 rkl soijakastiketta
ripsaus  paprikajauhetta

korianteri-minttusilppua

pari desiä turkkilaista/kreikkalaista jogurttia

kuva (1)

  1. Lätkäytä kana pöydälle. Poista siitä selkäranka, näistä kuvista voit ottaa mallia. Tähän urakkaan tarvitaan kunnon veitsi. Ja jonkin verran purkamatonta energiaa, varsinkin jos kyseessä on kookkaamman puoleinen kaakattaja.
  2. Viiltele kanan nahkaan syviä viiltoja joka puolelle – tämä on Siskot kokkaa -blogin mukaan itse Jamie Oliverin vinkki. Viiltojen avulla liha paahtuu upeasti, koska paistopintaa on enemmän ja kastike/marinadi saadaan maustamaan kana ihan ytimiä myöten.

Tee Satay-soossi:

  1. Paahda kuivalla pannulla erikseen jeera ja korianterin siemenet. Hienonna ne morttelissa. Hurauta muut kastikepohjan ainekset – eli sitruunaruoho, suola, chili, inkivääri, sitruunamehu, sipuli ja valkosipuli – sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Jos tahna on liian paksua, voit lisätä hieman vettä.
  2. Kiehauta osa kookosmaidosta (reilu 2 desiä) pienessä kattilassa. Lisää joukkoon juuri tekemäsi kastikepohja sekä jeera ja korianterin siemenet. Keitä hetki.
  3. Lisää seokseen fariinisokeri. Anna karamellisoitua hetki.
  4. Lisää vielä desin verran kookosmaitoa ja anna kiehua hiljalleen kasaan, kunnes kastike muuttuu hieman öljymäiseksi.
  5. Lisää kastikkeeseen maapähkinävoi sekä loput kookosmaidosta ja anna kiehua vielä jonkin aikaa, kunnes kastike on sopivan paksua.
  6. Tarkista maku, lisää ruokalusikallinen soijakastiketta ja ripsaus paprikajauhetta makua antamaan. Sekä suolaa, jos on tarpeen.

Marinoi kana:

  1. Sivele Satay-kastiketta joka puolelle kanaa, mutta jätä noin desi kastiketta sivuun jogurttidippiä varten. Jugurttidippi ei ole sen kummallisempi asia kuin noin desi kastiketta ja pari desiä paksua jogurttia sekaisin, koristeeksi hieman korianteri-minttusilppua.
  2. Laita kana uunivuokaan avattu puoli alaspäin ja anna marinoitua jääkaapissa parisen tuntia tai vaikka yön yli.
  3. Paista 180 asteessa puolisen tuntia, kunnes kana on juuri ja juuri kypsää (sisälämpötila siinä 75 asteen hujakoilla). Ota pois uunista ja anna vetäytyä jonkin aikaa. Laita uuni tällä välin grillivastukselle. Tyrkkää kana uudestaan uuniin, aivan grillivastuksen alle ja paista sen verran, että pinta on kauniin kullanruskea. Tällä tavalla kypsentämästä kanasta tulee ihanan mehukasta!
  4. Ripottele kanan päälle korianteri-minttusilppua ja kanna pöytään.

Tarjoile satay-jogurttidipin kanssa, lisukkeeksi meillä oli kuskusin sorttista pastaa ja paahdettuja munakoison ja kesäkurpitsan paloja. Dippin kanssa voisi alkuperäisen ohjeen vinkkien mukaan tarjota myös erilaisia dippivihanneksia.

1 kommentti

Kategoria(t): Pääruuat

Asteen terveellisemmät aamiaisletut

Mikäänhän ei voita sunnuntai-aamun kiireetöntä aamiasta – kahvia ja lettuja, mieluiten niitä Reetan joskus postaamia rahkalettuja. Niistä on tullut kehiteltyä tässä pari ehkä hieman terveellisempää versiota, toinen rahkalla, toinen raejuustolla. Kummastakin riittää ainakin kahdelle.

lettu

Hieman terveellisemmät rahkaletut
(alkuperäinen ohje Nelliinan vaatehuoneesta)

250 g vähärasvaista rahkaa
3 kananmunaa
1 dl mantelijauhoja
vajaa teelusikallinen agavesiirappia
ripaus suolaa
paistamiseen kookosöljyä

  1. Vatkaa kaikki ainekset hyvin keskenään – pelkkä sekoittaminen ei kokemuksen perusteella tunnu riittävän, vaan pitää oikein kunnolla vatkata.
  2. Anna turvota hetki.
  3. Paista pieniä lettusia miedolla lämmöllä kookosöljyssä (siitä tulee lettuihin kiva makea aromi).

Raejuustoletut
(alkuperäinen ohje täältä)

200 g vähärasvaista raejuustoa
2 kananmunaa
3 rkl mantelijauhetta
2 rkl tattarijauhoja (tai muita jauhoja)
ripaus suolaa
hieman agavesiirappia
kookosöljyä paistamiseen

  1. Sekoita ainekset hyvin keskenään.
  2. Paista pannulla miedolla lämmöllä.

2 kommenttia

Kategoria(t): Aamiainen

Omatekoiset myslipatukat

Herkuistahan ei voi luopua, mutta tässä talven mittaan olen yrittänyt löytää vähän terveellisempiä vaihtoehtoja kaikelle ihanalle makealle. Toinen meneillään oleva projekti on keittiön kaappien tyhjentäminen, sieltä kun löytyy aina niitä puolityhjiä pähkinärouhepusseja ja ties mitä jämiä. Tätä ohjetta voi muunnella sen mukaan, mitä omista kaapeista löytyy! Määrilläkään ei ole niin väliä, pääasia että koostumus on sopivan ”tahmainen” että valmiit patukat pysyvät kasassa. Tästä satsista riittää pakastettavaksi asti.

Myslipatukat
(alkuperäinen ohje täältä)

n. 6 dl kaurahiutaleita
1-2 dl kuivia aineksia (pähkinöitä, kookoshiutaleita, siemeniä – osittain rouhittuna)
1-2 dl kuivattuja hedelmiä (rusinoita, omenarenkaita, aprikooseja, taateleita)
2,5 dl makeuttamatonta omenasosetta
1 dl maitoa
hyppysellinen vaniljasokeria tai vanilja-aromia
2 kananmunaa
2 banaania

  1. Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
  2. Sekoita kuivat aineet keskenään.
  3. Lisää  vaniljasokeri/vanilja-aromi, kananmunat, maito sekä soseutetut banaanit ja omenasose.
  4. Sekoita massa tasaiseksi.
  5. Levitä uuninpellille ja paista 200 asteessa n. 25 minuuttia. Paistoaika riippuu siitä, kuinka paksuksi jätit massan pellille . Varo ettei massa ruskistu ja siten kuivu liikaa.
  6. Anna jäähtyä hieman, leikkaa paloiksi vielä hieman lämpimänä.
  7. Jäähtyneet patukat voi vielä ekstratwistin luomiseksi koristella sulatetulla 80 % tummalla suklaalla

Jätä kommentti

Kategoria(t): Naposteltavat