Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2012

Kalaisa levite uudenvuodenpöytään

Tätä levitettä olemme tehneet jo monta vuotta, hieman aina varioiden. Alkuperäinen ohje on Jamie Oliverin kirjasta Jamies Kochschule. Tämä sopisi oikein hyvin uudenvuodenpöytään patongin seuraksi!

Tällä kertaa vaihdoin kevätsipulit punasipuliin, vähensin sitruunan määrää, jätin piparjuuritahnan ja vihanneskrassin pois, ja lisäsin valkosipulia ja tilliä.  Levitteestä tuli näin melko mieto, mutta erittäin maukas!

ainekset_makrillilevite

 

makrillilevite

Makrillilevite leivälle

n. 300 grammaa savustettua makrillia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 pieni punasipuli
puolikas valkosipulinkynsi
puolikas sitruuna
merisuolaa
valkopippuria
tilliä

  1. Pilko punasipuli pieniksi kuutioiksi. Murskaa valkosipuli kuutioimalla se ensin pieneksi ja painelemalla sitä veitsen syrjällä leikkuulautaa vasten (Näin ei tarvitse liata valkosipulinpuristinta puolikkaan kynnen vuoksi!). Raasta puolikkaan sitruunan kuori.
  2. Riivi makrillista lihat kulhoon. Lisää sipulit, tuorejuusto, sitruunankuoriraaste ja -mehu sekä mausteet kulhoon. Jätä ainakin osa tillistä ja punasipulista koristeluun. Sekoitatasaiseksi ja tarkista maut.
  3. Levitä rapealle leivälle ja koristele tillillä ja sipulilla.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Alkuruuat, Naposteltavat

Omenainen bostonkakku

Vietin joulun Itävallassa, ja teki mieli leipoa jotain suomalaista tarjolle joulun kahvipöytään. Mitäs muutakaan, kuin pullaa! Pullalajikkeeksi valikoitu bostonkakku ja väliin halusin kehitellä jouluisen omenatäytteen.

Loppupeleissä en jaksanutkaan sen koommin kikkailla, vaan tein ihan yksinkertaisen täytteen omenahillosta, omenakuutioista, kanelista ja sokerista. Toisen kakun päälle laitoin raesokeria ja toisen päälle lorottelin tomusokerikuorrutetta.

Hyvää tuli ja kaikki meni!

omenabostonkakkku

Omenaboston
(2 kakkua)

Taikina:
5 dl maitoa
1 pkt hiivaa
2 dl sokeria
1 ½ rkl kardemummaa
2 tl suolaa
1 muna
200 g voisulaa
n. 15 dl vehnäjauhoja

Täyte:
50 g voita
n. 3 dl omenahilloa
4-6 isoa omenaa pieneksi kuutioituna
sokeria
kanelia

Voiteluun:
1 muna

Koristeluun:
raesokeria
tomusokeri-vesiseosta

  1. Sulata voi kattilassa.
  2. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja ripottele joukkoon hiiva. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut maidon joukkoon. Sekoita hiivamaitoon sokeri, kardemumma, suola ja muna. Lisää joukkoon n. 11 dl jauhoja pienissä erissä ensin puuhaarukalla sekoittaen ja lopuksi käsin vaivaten. Lisää taikinaan sitten voisula ja tämän jälkeen loput jauhot. Vaivaa vielä hetki.
  3. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa n. 45 min.
  4. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan.
  5. Jauhota hieman leivinalustaa ja kauli puolikas taikina suorakulmion muotoiseksi (esim. 30 x 40 cm). Levitä taikinalevylle ensin pehmeä voi, sitten omenahillo ja omenakuutiot ja lopuksi sokeri ja kaneli. Kääri taikina tiukahkolle rullalle kuten korvapuusteja tehdessä.
  6. Leikkaa rullasta 4-5 cm paloja. Jos käytät irtopohjakakkuvuokaa, vuoraa sen pohja leivinpaperilla ja voitele vuoan reunat. Lado taikinapaloja vuokaan leikkauspinta alas/ylöspäin. Jätä palojen väliin hieman tilaa, sillä pullat kohoavat vielä reilusti. Peitä vuoka leivinliinalla ja anna kohota vielä hetki.
  7. Voitele kakku munalla ja halutessasi ripottele päälle raesokeria. Paista 175 asteessa noin 35 minuuttia. Kokeile puutikulla kakun keskeltä, onko taikina kypsynyt tarpeeksi.
  8. Toista sama toiselle taikinanpuolikkaalle tai tee vaikka korvapuusteja.

omenaboston

Helloillamme vinkit:

  • Jos keittiössä on vetoa, kohota taikina uunissa. Laita uuni hetkeksi (esim. 5 min.) lämpenemään 50 asteeseen ja napsauta se pois päältä, ennen kuin se kuumuu liikaa.
  • Täytettä voi laittaa hyvinkin reilusti – älä säästele mausteissakaan!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leivonta, Suomalainen ruoka

Vaniljakuut ja kanelitähdet – itävaltalaiset joululeivonnaiset

Wienissä leivotaan karjalanpiirakoita ja kotimaisemissa itävaltalaisia pikkuleipiä – helloillamme harrastetaan kulinaarista kulttuurivaihtoa!

Joulunaikaan koko Itävalta mussuttaa pikkuleipiä, ei varmaan ole yhtäkään kotia, jossa ei pyöräytetä annosta pähkinäisiä Vanillekipferl-pikkuleipiä. Hyvänä kakkosena taitavat tulla tähdenmuotoiset Zimtsterne-keksit. Suht työläitä molemmat, mutta maukkaita herkkuja joulukahvipöytään!

Vaniljakuut (Vanillekipferl)
Resepti ichkoche.at

280 g vehnäjauhoja
200 g huoneenlämpöistä voita
100 g pähkinä- tai mantelirouhetta
80 g tomusokeria
8 g vaniljasokeria
tomusokeria ja vaniljasokeria ripoteltavaksi valmiiden pikkuleipien päälle

  1. Sekoita kaikki ainekset nopeasti keskenään tasaiseksi palloksi. Kääri kelmuun ja anna levätä viileässä parisen tuntia.
  2. Lämmitä uuni 170 asteeseen.
  3. Muotoile taikinasta läpimitaltaan 1,5 cm paksuinen tanko ja ota siitä pieniä paloja, joista pyörittelet pellille puolikuita. Yritä tehdä pikkuleivistä suunnilleen samankokoisia, niin että ne paistuvat tasaisesti.
  4. Paista uunissa keskitasolla 10-15 minuuttia. Palavat herkästi!
  5. Sekoita tomusokeria ja vaniljasokeria keskenään ja ripottele siivilän läpi vielä kuumien pikkuleipien päälle seosta paksu kerros.

Vanillekipferln

Helloillamme-vinkit:

  • Käytä vaniljasokeria, älä vanilliinisokeria. Makuero on huima, varsinkin tällaisissa leivonnaisissa, joihin ei tule muita mausteita!
  • Mantelirouheesta tulee vaaleampia puolikuita, saksanpähkinärouheesta erityisen mehukkaita.
  • Monissa ohjeissa taikinaan tulee kananmuna, mutta ilman sitä pikkuleivistä tulee erityisen mureita.

Kanelitähdet (Zimtsterne)
Ohje Dr. Oetker

3 valkuaista
250 g tomusokeria
8 g vaniljasokeria
3 tippaa rommiaromia
1 tl kanelia
n. 400 g manteli- tai hasselpähkinäjauhetta

  1. Lämmitä uuni 140 asteeseen.
  2. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
  3. Lisää tomusokeri vähitellen siivilän läpi.
  4. Ota valkuais-tomusokerivaahdosta sivuun kaksi kukkurallista ruokalusikallista pikkuleipien koristeluun.
  5. Lisää varovasti joukkoon rommiaromi, kaneli ja vaniljasokeri.
  6. Lisää joukkoon noin puolet manteli- tai hasselpähkinäjauheesta varovasti sekoittaen.
  7. Lisää loput manteli- tai hasselpähkinäjauheesta vähitellen kunnes massa ei enää juurikaan tartu kiinni.
  8. Jauhota leivinalusta tomusokerilla ja kauli taikinasta noin sentin paksuinen levy ja ota siitä tähtimuotilla pikkuleipiä.
  9. Sivele tähtien päälle pullasudilla valkuais-tomusokerivaahtoa (jos se on liian paksua, voit notkistaa sitä parilla vesipisaralla).
  10. Paista 140 asteessa noin vartti – kuorrute ei saa tummua ja pikkuleipien kuuluu olla pohjasta vielä vähän pehmeitä.
Zimtsterne
Helloillamme-vinkit:
  • Itselläni tuo valkuais-tomusokerivaahto ei riittänyt kaikkien tähtien päälle, joten sivelin loppuihin päälle jäähtyneinä valkosuklaata.
  • Säilyvät tiiviisti suljetussa purkissa parisen viikkoa.
  • Kanelitähdet ovat kaiken muun hyvän lisäksi vielä gluteenittomia!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Itävaltalainen ruoka, Leivonta

Helpot jouluherkut osa 3: Kinuski-suolapähkinäpalat

Tämän jouluherkun voi varmaankin vielä lukea tuohon helppojen kategoriaan, vaikka se hieman työläämpi onkin kuin edelliset. Ohjeen löysin Maku-lehden sivuilta. Nämäkin päätyivät joululahjapurkkeihin muiden helppojen herkkujen seuraksi.

jouluherkkupurkit

Kinuski-suolapähkinäpalat

Murotaikina:

200 g voita
1 1/4 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 muna

Kinuski:

3 dl vispikermaa
2 dl tummaa sokeria
1 dl sokeria
1 rkl voita

150 g suolapähkinöitä

  1. Nypi voi ja sokeri. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja muna.
  2. Kauli leivinpaperin päällä n. 30 x 35 cm kokoiseksi tasaiseksi levyksi.
  3. Pistele haarukalla.
  4. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 15 minuuttia. Varo, palaa helposti!
  5. Anna jäähtyä ja valmista sillä aikaa kinuski:
  6. Keitä kermaa ja sokeria miedolla lämmöllä kattilassa parikymmentä minuuttia kunnes kinuski on jähmettynyt tarpeeksi. Maku-lehden sivuilla neuvottiin testaamaan kinuskia tiputtamalla pari pisaraa lasilliseen kylmää vettä – kun kinuski jähmettyy vedessä, se on tarpeeksi tiukkaa tavaraa levitettäväksi murotaikinapohjan päälle.
  7. Lisää kinuskin joukkoon ruokalusikallinen voita.
  8. Kaada kinuski murotaikinalevyn päälle ja levitä se tasaisesti reunoja myöten.
  9. Rouhi suolapähkinöitä hieman ja ripottele ne levyn päälle kinuskin ollessa vielä notkeaa. Anna jähmettyä ja leikkaa paloiksi.

2 kommenttia

Kategoria(t): Leivonta, Naposteltavat

Popcornsuklaa & laiskurin Cake Pops -konvehdit: Helpot jouluherkut osa 2

Helppojen jouluherkkujen sarja jatkuu tänään kahdella reseptillä, joista on oikeastaan väärin käyttää ylipäätään sanaa ’resepti’. Kummatkin namit syntyivät Cake Pops -bisneksen sivutuotteina, mutta ansaitsevat silti ihan ikioman postauksen. Tällaista kierrätystä nämä leipomishommat.

Popcornsuklaa

Popcornsuklaa

Kakkutikkarien pyörittelystä jää aina niin mahdottomasti suklaata yli ja päätin jollain tavalla hyödyntää nuo sulatuskattilan pohjalla olleet jämät. Sulatin siis suklaan uudestaan (taaskin temperoin ettei suklaan pinta vaan harmaantuisi), levitin uuninpellille leivinpaperin ja kaavin sulan suklaan levyksi paperin päälle. Pinnalle ripottelin popcorneja ja kakkutikkarien koristelusta ylijäänyttä Werther’s Original -toffeemurua. Vielä valkosuklaajämät sulaksi ja siitä tämän recycling-suklaalevyn päälle tyylikkäät vauhtiraidat. Sitten vain odottelemaan, että uniikki artesaanisuklaa on kovettunut ja siitä voi lohkoa tyylikkäitä paloja. Joulun kunniaksi suihkutin levyn päälle vielä hiukkasen syötävää kultaspraytä. Lasipurkkiin ja lahjaksi!

Cake Pops -konvehdit

Laiskurin Cake Pops -konvehdit

Rommilla maustettuja kakkutikkareita ideoidessa tuli tehtyä yksi koesatsi, joka oli liian kosteaa itse kakkutikkareihin, joten piti sitten keksiä, mitä niillä palleroilla tekisi. En jaksanut laittaa niitä tikunnenään joten kaivoin kaapista pieniä muffinssivuokia – päälle töräys punaista candy melts -tahnaa ja työkaverit saivat mahansa täyteen koe-erää seuraavana päivänä. Itse kakkumassa oli sitä jo moneen kertaan blogattua suklaakakkua, joka oli kostutettu amaretolla ja sekaan oli tökitty vielä näin joulunaikaan piparinpaloja.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leivonta, Naposteltavat

Helpot jouluherkut osa 1 – rommiaprikoosit

Täytyypä ottaa oikein loppuspurtti tässä bloggailussa ennen joulua ja postata heti useampi helppo jouluherkku peräkkäin. Tänä vuonna moni ystävä sai joululahjaksi pikkuherkuilla täytetyn lasipurkin. Toivottavasti maistui!

jouluherkkupurkit

 

Ensimmäisenä estradille pääsevät ylelliset suklaakuorrutteiset rommiaprikoosit, jo monen vuoden takuuhitti – eikä näiden näpertäminen rajoitu vain joulun aikaan. Resepti löytyi aikoinaan ruokala.net-sivuilta ja ensimmäisellä kerralla tein jopa ohjeen mukaan marsipaanin itse. Mutta sitä ei kyllä kannata itse alkaa väkertämään, osta valmis marsipaanipötkö niin pääset elämässä helpommalla.

Tähän jouluherkkuun ei oikeastaan tarvitse edes ohjetta, idea on niin yksinkertainen. Ainoa muistettava asia on aprikoosien liottaminen yön yli rommissa. Ja suklaa kannattaa temperoida niin kuin aina näissä suklaaohjeissa.

Suklaakuorrutteiset ja marsipaanitäytteiset rommiaprikoosit

Sopivasti kuivattuja kivettömiä aprikooseja
Sopivasti marsipaania
Sopivasti suklaata (tummaa tai vaikkapa valkosuklaata, ihan oman mielen mukaan)
Koristeeksi esim. kookoshiutaleita, pistaaseja, saksanpähkinöitä, kuivattuja ruusun terälehtiä…

rommiaprikoosit

  1. Laita aprikoosit likoamaan rommiin vuorokaudeksi. Muista sekoitella välillä, että aprikoosit kostuvat tasaisesti.
  2. Anna aprikoosien kuivahtaa hetki ja kuivaa niiden pintaa hieman vaikkapa talouspaperilla – jos aprikoosit ovat liian märkiä, kosteus tunkeutuu suklaakuorrutteen läpi ja pintaan tulee ikäviä harmaita läikkiä.
  3. Tunge jokaisen sisään pallura marsipaania, kuitenkin vain sen verran ettei se tursua aprikoosista ulos.
  4. Sulata suklaa ja temperoi se – katso ohje vaikkapa Kinuskikissalta. Suklaata kannattaa olla reilusti, että aprikoosien kastaminen siihen on helpompaa.
  5. Kasta täytetyt aprikoosit sulaan suklaaseen ja pyörittele niitä siinä hetki, että suklaakuorrutuksesta tulee tasainen. Nosta kuivumaan ritilälle tai leivinpaperin päälle ja koristele herkut, kun kuorrute on melkein kuiva.
  6. Säilyvät jääkaapissa ainakin viikon.

Helloillamme-vinkit:

  • Temperointi kannattaa aina! Kuorrutteesta tulee kiiltävämpi, kovempi ja kosteus ei tunkeudu niin helposti läpi.
  • Älä laita liikaa marsipaania aprikoosien sisälle, muuten kuorruttamisesta tulee vaikeaa.
  • Anna rommissa uitettujen aprikoosien kuivahtaa hetki ennen kuorruttamista. Tälläkin estät kosteuslaikkujen syntymisen.
  • Aprikoosit voi kastaa suklaaseen myös vain osittain, sekin näyttää kivalta!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Jälkiruuat, Leivonta

Kasvislinssipyörykät

Palataampa hetkeksi takaisin arkiruuan pariin. Joulukuu on ollut ihan mahdotonta menoa, on joulumyyjäisiä, joulumarkkinoita, cateringbisnestä, töitä, koulua, pikkujouluja – niin ettei meinaa ehtiä tehdä kunnon ruokaa kotona, ja sitten menee jatkuvasti rahaa ulkoruokintaan.

Niinpä olenkin aika fiiliksissä heti kun pääsen tekemään ihan tavallista arkiruokaa. Tällä hetkellä hellalla porisee niinkin suomalainen ruoka kuin sianlihakastike ja perunatkin on kiehumassa. Sitä en taida viitsiä blogata, ellei joku erikseen toivo, mutta näiden kasvislinssipyöryköiden reseptin haluan jakaa ja laittaa itselleni muistiin. Helppoa, hyvää ja ravitsevaa!

Ohjetta on helppo varioida sen mukaan, mitä kasviksia kotona sattuu olemaan. Linssit voi joko keittää itse tai käyttää valmiiksi keitettyjä purkkilinssejä. Myös pavut tai kikherneet toimivat varmasti tässä reseptissä. Ohje on hyvin summittainen, en juurikaan mittaillut…

kasvislinssipyörykät

Kasvislinssipyörykät

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 porkkanaa
2 kesäkurpitsaa
öljyä
tomaattipyreetä
1 dl perunahiutaleita (tai jotain muuta, joka hieman imee kosteutta ja sitoo taikinaa)
seesamin- tai auringonkukansiemeniä (jos jaksat, paahda ensin kuivalla pannulla)
reilusti mausteita (mustapippuri, paprikajauhe, kurkuma, savupaprikajauhe, juustokumina, kumina, garam masala etc.)
suolaa
1 kananmuna

  1. Jos käytät kuivia linssejä, keitä ne pakkauksen ohjeen mukaan. Jos käytät purkkilinssejä, huuhtele niitä hieman. Jos käytät vihreitä linssejä, kuten minä, muussaa niitä hieman parhaaksi katsomallasi keinolla.
  2. Pilko sipuli ja valkosipuli pieniksi kuutioiksi. Raasta pienellä terällä porkkana ja kesäkurpitsa.
  3. Kuullota sipuleita ja raasteita pannulla öljyssä kunnes suurimmat nesteet ovat haihtuneet. Lisää tomaattipyre ja mausteet ja jatka kuullottamista hetki. Siirrä seos kulhoon.
  4. Jos käytät auringonkukansiemeniä, rouhi niitä veitsellä pienemmäksi ja lisää kulhoon.  Seesaminsiemenet voi lisätä sellaisenaan. Lisää (muussatut) linssit, perunahiutaleet (tai vastaavat) ja kananmuna ja vaivaa niin, että ainekset sekoittuvat kunnolla.
  5. Tee taikinasta palloja ja paista niitä uunissa 200 asteessa 15-20 minuuttia.
  6. Nauti esim. currymausteilla ja valkosipulilla maustetun jugurttidipin kanssa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kasvisruuat, Pääruuat

Cake Pops -bisnes

Joulu tulla jollottaa ja Helloillamme on päättänyt lyödä rahoiksi kokkailuillaan. No ei vaiskaan, mutta kuitenkin vähän: Viime lauantaina alkoi virallisesti yhteistyö Hafenjunge-nimisen kahvilan kanssa Wienin 6. kaupunginosassa. Paikassa oli nimittäin lauantai-iltana live-kuunnelmatilaisuus, jonne blogitiimimme toimitti tarjottavat – karjalanpiirakat savulohella ja kolmea sorttia kakkutikkareita. Ja taisivat ne kahvilan asiakkaille maistuakin! Yhteistyö jatkuu tammikuussa varmaankin pohjoismaisen brunssin merkeissä. Wienissä asuvat, pysykäähän kuulolla!

Hafenjunge

Karjalanpiirakat

Karjalanpiirakoista Reetta onkin jo postannut aiemmin syksyllä, mutta nuo Hafenjungen spesiaalikakkutikkarit tulevat nyt tässä. Kaikki kolme versiota tuli tehtyä aikaslailla mututuntumalla, mutta kakkutikkareissa on se hyvä puoli, että massaa voi muunnella oikeastaan ihan miten haluaa eikä sitä kovin helposti saa pilalle. Hafenjungeen toivottiin vähän erikoisempia ja jotenkin Suomeen tai merimiehiin liittyviä makuja, joten toteutukseen pääsivät seuraavat lajit (joilla on muuten ideariihessä keksityt suomenkieliset nimet, koska se on niin eksoottista):

  • Juopunut seilori: Rommirusinoilla maustettu ja suklaaganachella jatkettu suklaakakkupohja, kuorrutus tummaa suklaata ja pisteenä i:n päällä toffeerouhetta ja merisuolaa.
  • Nätti tyttö: Puolukkahillolla ja tuorejuustolla jatkettu vaalea kakkupohja, kuorrutus valkosuklaata ja koristeena hauskoja pusuhuuliströsseleitä.
  • Ei maakravuille: Lemon curdilla jatkettu ja sitruunamehulla terästetty vaalea kakkupohja, kuorrutus keltaiseksi värjättyä valkosuklaata ja jujuna päällä turkinpippurirouhetta tai jänishousuille salmiakkiruutu.

Kakkutikkarit

Juopuneet seilorit

Juopuneiden seilorien suklaakakkupohjana käytin taas Mia Öhrnin hyväksihavaittua ohjetta. Kakkupohjaan en kuitenkaan sekoittanut tuorejuustoa niin kuin edelliskerralla, koska tikkareiden piti olla laktoosittomia. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui Kinuskikissan ohjeilla tehty tumma suklaaganache. Kakkupohjan ja suklaaganachen sopiva suhde löytyy oikeastaan vain kokeilemalla. Näihin merimieskakkutikkareihin piti myös saada ujutettua jollain tavalla rommi. Ensimmäinen yritys, nimittäin rommin lisääminen siltään massaan, epäonnistui koska massa kostui liikaa mutta rommia ei kuitenkaan maistanut juuri yhtään. Googlaamalla löytyi vain vinkki rommin injektoimisesta ruiskeella pallojen sisään, mutta siihen en kuitenkaan lähtenyt. Kompromissiksi keksin liottaa rusinoita yön yli rommissa. Rommirusinat olivat oikeastaan myös hauskoja sattumia muuten niin tasaisessa massassa. Koristeeksi murskasin Werther’s Original toffeekarkkeja ja ripottelin päälle vielä vähän suurikiteistä merisuolaa.

Nätit tytöt

Nättien tyttöjen ideana oli ä:n ja ö:n pisteiden lisäksi puolukka – puolukkahilloa ja tuorejuustoa vain sekaisin sopivassa suhteessa ja kakkumurujen sekaan. Massasta tuli kaikenlisäksi kivan vaaleanpunaista ja oikein tyttömäistä!

Vaalean sokerikakkupohjan näihin ja sitruuna-turkinpippuritikkareihin tein tällä äidin ohjeella:

6 munaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 tl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

  1. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää varovasti sekaan siivilän läpi vehnäjauhot, joihin on sekoitettu perunajauhot ja leivinjauhe.
  2. Paista uuninpellillä  n. 180 asteessa vartin verran. Varo, palaa helposti!

Tuosta pellillisestä riitti sekä nätteihin tyttöihin että turkinpippuriversioihin, kumpaakin sorttia tuli sellaiset 35 kappaletta.

Ei maakravuille tai muille jänishousuille

Ei maakravuille -tikkareiden lähtökohtana oli itävaltalaisille niin vieras salmiakki. Turkinpippurirouhe ei nyt varsinaisesti kahvilan asiakkaiden suosikiksi kai noussut mutta ei sitä kukaan poiskaan sylkenyt. Eli tässä versiossa vaaleaan kakkupohjaan sekoitettiin sitruunatahnaa, hienommalta nimeltään Lemon Curdia. Ostin ihan valmista kun laiskotti, mutta sitäkin voi tehdä itse, senkun googlettaa, ohjeita löytyy kuin meren mutaa. Ytyä lisäämään puristin sekaan vielä puolikkaan sitruunan mehun. Valkosuklaakuorrutteen värjäsin nestemäisellä elintarvikevärillä keltaiseksi ja osaan kakkutikkareista lisäsin vielä sokerista valmistetun silmän kykloopille. Näitä silmiä ja pusuhuuliströsseleitä sekä muita ihmeellisyyksiä myydään Alles Torte -nimisessä leivontatarvikekaupassa Novaragassella. Tikkareiden päälle ripottelin hieman turkinpippurirouhetta tai painoin salmiakkineliön. Turkinpippurirouhetta voisi kyllä sekoittaa itse tikkarimassaankin, mutta se olisi ollut täkäläisille vähän turhan eksoottista.

Jingle Bells

Aiemmin joulukuussa kakkutikkareiden menekkiä tuli testattua suomalaisen koulun joulumyyjäisissä Klosterneuburgissa – siellä jouluisena versiona oli tuorejuustolla jatkettu suklaakakku ja massan sekaan oli murusteltu piparkakkuja.   Parempiin suihin nekin tikkarit hävisivät.

Kuorrutuksena testasin punaisia candy melts -nappeja, mutta noiden meltsien rakenne on jotenkin vahamaisempi kuin sulan suklaan eikä se oikein levittynyt tasaisesti tikkareiden päälle.

Piparitikkarit

Kakkutikkarikokeilut jatkuvat! Onhan niissä työtä ihan liiankin kanssa, mutta kyllähän niistä söpöjä vaan tulee, ei siitä pääse mihinkään.

5 kommenttia

Kategoria(t): Leivonta, Naposteltavat

Salaisuus on kahdeksikko!

Iltojen pimetessä on fondue-pata otettava esille ja kutsuttava ystävät nauttimaan tuhti illallinen. Ensimmäisen kerran tein juustofondueta nelisen vuotta sitten uudeksi vuodeksi – ostin juustot ja raastoin ne ja tein muutenkin kaiken alusta lähtien sveitsiläisen ohjeen mukaan. Ja pilalle meni. Juusto ei jotenkin sekoittunut ollenkaan viinin kanssa ja makukin oli mitä oli. Siihen jäi fondue-kokeilut vuosiksi ja ostin aina vain valmiita fondue-pusseja. Kunnes löysin Karmelitermarktin sveitsiläisen juustokauppiaan, jolta saa tarkoin varjeltua juustosekoitusta ja perinpohjaiset neuvot, miten fondue onnistuu. Ja varulta vielä puhelinnumeron, jos tulee hätä käteen. Mutta ei tullut tälläkään kertaa, kaikki sujui loistavasti! Tässä tämän maanmainion sveitsiläisen juustofondue resepti suoraan kotisivuilta käännettynä.

Juustofondue (4 hengelle)

800 g juustoraastetta (sekoitus erilaisia kovia alppijuustoja – emmentaler, gruyère jne. – juustokauppias ei valitettavasti suostu kertomaan, mitä hänen sekoituksensa oikein sisältää)
pari valkosipulinkynttä
3,5 dl valkoviiniä (meillä Rieslingiä)
4 tl Maizenaa
1 tl sitruunamehua
1 snapsilasillinen Kirsch-viinaa
pippuria
jauhettua muskottipähkinää

kilon verran hieman kuivahtanutta vaaleata leipää, esim. patonkia
omenaa
päärynää

  1. Hiero valkosipulinkynnellä fondue-padan sisäpintaa ja säästä kynnenpuolikkaat lisättäväksi valmiin fonduen sekaan.
  2. Sekoita juustoraaste ja Maizena hyvin keskenään ja laita pataan.
  3. Lisää valkoviini ja sitruunamehu.
  4. Kiehauta seosta hellalla kunnes juusto on sulanut ja sekoita koko ajan voimakkaasti. Nyt tulee se taianomainen salaisuus, millä fonduen saa onnistumaan: seosta on sekoitettava tekemällä kauhalla kahdeksikkoa – näin juusto ei erotu viinistä, vaan seos pysyy tasaisena. Ja se toimii!
  5. Kun juusto on kokonaan sulanut, voit lisätä lorauksen Kirsch-viinaa mausteeksi. Mutta siis vain lorauksen, koska toisin kuin viinin alkoholi, tämä ei ehdi haihtua niin paljoa seoksesta ja mausta saattaa tulla helposti liian alkoholinen.
  6. Mausta ripauksella muskottipähkinää ja pippuria. Lisää sekaan valkosipulinkynnet, jos haluat.
  7. Nosta pata pöydälle ja pidä seos lämpimänä liekillä, mutta älä anna sen enää kiehua voimakkaasti. Muista sekoittaa välillä (parhaiten se onnistuu samalla kun kastaa leipäpalaa juustoon) ja tee aina kahdeksikko!
  8. Perinteisesti juustofondueeseen kastellaan leipää, mutta Reetan innostamana testasimme myös omenaa ja päärynää. Hyvää oli sekin!

Meillä lurahti toiseen fondue-satsiin vähän liikaa kirschiä ja illan kuvista tuli – noh – vähän tärähtäneitä. Itse fonduesta ei ole ainuttakaan kuvaa, vain sen seurauksista:

Liikaa kirschiä!

Juustofondue on sen verran tuhti ruoka, ettei alkupaloja tai lisäkkeitä kaipaa. Jälkiruoaksi tein kastanjaparfait’n, se oli juuri sopiva kylmä ja kevyt päätös illalliselle. Mutta sen resepti tulee tänne blogiin toisella kertaa, se on sen verran pitkällistä selitystä kaipaava kokoillan projekti.

Helloillamme-vinkit:

  • Leipä kannattaa leikata suuhun sopiviksi paloiksi niin että jokaisessa palassa on sopivasti leivän kuorta jäljellä – silloin palasta saa paremman otteen haarukalla.
  • Fondueen kannattaa käyttää samaa viiniä kuin ruokajuomaksikin – silloin ne täydentävät mukavasti toisiaan.
  • Kuulemma juustofonduen kanssa ei saisi juoda vettä vaan vain viiniä tai mustaa teetä. Ruuansulatus pysyy kunnossa!
  • Jos fonduen rakenne ei miellytä, kannattaa lisätä joko nestettä tai maizenaa. Juustokauppiaan ohjeella rakenne on kyllä ollut joka kerta kohdillaan.

 

 

 

 

2 kommenttia

Kategoria(t): Itävaltalainen ruoka, Pääruuat

Sienestäjän sipulikeitto

Facebook-sivullamme esitettiin reseptitoive: variaatio klassisesta sipulikeitosta. Koska toiseltakin suunnalta esitettiin toive kasviskeitosta, ryhdyinkin heti toimeen! Mieleeni tuli heti kuivatut suppilovahverot, jotka olin saanut pari kuukautta sitten lahjaksi. Niiden ja sipulikeiton yhdistelmä kuulosti herkulliselta…

Pikainen googletus paljasti, että idea kuivatuista sienistä sipulikeitossa ei ole mikään uusi. Yhdistelemällä paria eri ohjetta päädyin sitten tällaiseen ratkaisuun, ja pidin keitosta kovasti!

sienestajan sipulikeitto

 

Sienestäjän sipulikeitto

3 isoa keltasipulia
voita
oliiviöljyä
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 litra lihalientä
2 dl vettä
2 rkl kuivattuja suppilovahveroita
2 laakerinlehteä
tuoretta timjamia
mustapippuria
(suolaa)
vaaleaa leipää viipaleina
valkosipulinkynsi
emmental-juustoraastetta

1. sipuliKuori ja viipaloi sipulit ohuiksi renkaiksi. Mandoliini on tässä kätevä apuväline.

2. Sulata kattilassa voi ja lisää öljy. Kuullota sipuleita voi-öljyseoksessa miedolla lämmöllä noin puoli tuntia, kunnes sipulit ovat saaneet kullankeltaisen värin ja karamelisoituneet. Loppuvaiheessa voit lisätä lämpöä hieman, jos sipulit eivät näytä vaihtavan väriä.

3. Kun sipulit ovat valmiita, lisää vehnäjauho ja kuullota hetki. Lisää viini ja anna kiehua hetki.

4. Lisää keittoon lihaliemi, laakerinlehdet ja timjami. Murskaa kuivatut suppilovahverot kämmeniesi välissä ja lisää keittoon. Anna kiehua hiljalleen noin puoli tuntia. Lisää pippuri ja tarvittaessa suolaa.

5. Paista leipäviipaleet pannulla rapeiksi. Halkaise valkosipulinkynsi ja hiero leipiä kynnen leikkauspinnalla. Nyt voit joko jakaa keiton syville lautasille, laittaa leipäviipaleet keiton päälle, päällystää leivät juustoraastella ja gratinoida keiton grillivastusten alla uunissa. Tai voit vaihtoehtoisesti gratinoida pelkät leivät ja tarjota ne erikseen keiton kanssa.

Vinkki:

– voit käyttää valkoviinin sijasta esimerkiksi kuivaa sherryä
– jos haluat keitosta täysin vegetaarisen version, korvaa lihaliemi kasvisliemellä ja jätä juustokuorrute pois tai korvaa se soijajuustolla

Jätä kommentti

Kategoria(t): Alkuruuat, Keitot